Taustaa

Alzheimerin tautiin, joka on yleisin etenevä muistisairaus, on jo toistakymmentä vuotta ollut tarjolla oireenmukaista lääkehoitoa. Hoidosta on todennäköisesti eniten hyötyä taudin lievässä vaiheessa. Alzheimerin tauti (AT) pystytään toteamaan muistihäiriön ja muiden tutkimuksien perusteella jo ennen kuin sairastuneen itsenäinen selviytyminen on varsinaisesti heikentynyt.

Perusterveydenhuollon ensimmäisenä arviointimenetelmänä muistihäiriötä epäiltäessä on aiemmin yleisimmin käytetty Mini-Mental State Examination -asteikkoa (MMSE). Se sisältää kysymyksiä orientoitumisesta aikaan ja paikkaan sekä lyhyitä esim. muistia, keskittymistä ja hahmottamista arvioivia tehtäviä. MMSE:lla saadaan karkea yleiskäsitys potilaan mahdollisesta tiedonkäsittelyn eli kognitiivisesta heikentymisestä. Kuitenkin on osoittautunut, että MMSE-pistemäärä usein on vielä normaalin rajoissa, vaikka tarkemmin tutkittuna on voidaan todeta selvä alkavaan muistisairauteen liittyvä tiedonkäsittelyn toimintojen häiriö. Seulonnassa on siis syytä käyttää herkemmin muistisairauksien varhaisvaiheita paljastavia menetelmiä, joiden avulla oikeat potilaat voitaisiin mahdollisimman varhain ohjata tarkempiin jatkotutkimuksiin.

Neuropsykologeista ja neurologeista koostuva työryhmä muokkasi yhdysvaltalaisesta ns. CERAD-tehtäväsarjasta suomalaisen version ja antoi sen käytöstä suosituksia, jotka julkaistiin Suomen Lääkärilehdessä (Hänninen T ym. 1999;54:1967-1975). Työryhmän toimintaan osallistui noin 40 neuropsykologia ja neurologia yliopistoista ja keskussairaaloista. Tehtävien esittämiseen tarvittava välineistö esitysohjeineen julkaistiin marraskuussa 1999.

Vuonna 2006 julkaistun ja vuonna 2017 päivitetyn Muistisairauksien Käypä hoito -suosituksen mukaan (Duodecim) perusselvityksiin kuuluu mm. muistin ja tiedonkäsittelyn arviointi, ja sen ensisijaisena menetelmänä suositellaan CERAD-tehtäväsarjaa. Perusselvityksien tavoitteena on löytää spesifistä hoitoa edellyttävät tilat, tunnistaa oirekuvaltaan tyypilliset, tavallisimmat muistisairaudet sekä tunnistaa erikoisosaamista edellyttävät tilanteet.

Vuonna 2008 julkaistussa asiantuntijasuosituksessa (Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt) todettiin, että "kognitiivisen toimintakyvyn arvioinnissa perinteinen MMSE-tutkimus ei ole tarpeeksi herkkä tunnistamaan muistisairauksien varhaisvaiheen muutoksia" ja CERAD:n katsottiin soveltuvan paremmin ensivaiheen arviointimenetelmäksi (Suhonen ym. 2008).

CERAD kognitiiviseen tehtäväsarjaan kuuluvat tehtävät arvioivat sekä välitöntä että viivästettyä muistia, nimeämistä, hahmottamista ja toiminnan ohjausta ja sujuvuutta. Tehtäväsarja ottaa huomioon ne keskeiset kognitiivisen suoriutumisen osa-alueet, jotka muistisairauden alkuvaiheessa heikkenevät. Sen tarkoitus ei ole korvata varsinaista neuropsykologista tutkimusta, vaan auttaa selvittämään, kenelle tarkemmat muistisairauden tutkimukset olisivat aiheellisia.

CERAD-tehtäväsarjan avulla pystytään esimerkiksi terveyskeskuksissa arvioimaan potilaat sellaisiin, joille

1. tarkemmat tutkimukset ovat aiheellisia tai joille

2. on tarpeen järjestää seurantatutkimus myöhemmin ja niihin joiden kohdalla

3. muistihäiriötä aiheuttava sairaus ei ole todennäköinen.

CERAD-tehtäväsarjaa voivat psykologien lisäksi käyttää esim. muistihoitajat ja myös muu terveydenhuollon henkilökunta. Tehtävien esittäminen sinänsä vie aikaa noin 30 minuuttia mutta kokonaistutkimusajaksi kannattaa varata 45-60 minuuttia. Tehtäväsarjan käyttö on yksinkertaista, mutta edellyttää perehtymistä esitysohjeisiin ja tulosten tulkintaan. Koulutusta ovat järjestäneet sairaanhoitopiirit ja yksittäiset terveyskeskukset ja Suomen muistiasiantuntijat ry. CERAD:n kognitiivista tehtäväsarjaa myy Suomen Alzheimer-tutkimusseura.